Suuri Karjalainen Piirakkakirja on ilmestynyt

Suuri Karjalainen Piirakkakirja (SKS 2021) esittelee rikkaan karjalaisen piirakkaperinteen koko komeudessaan. Yksiin kansiin on mahdutettu karjalaiset piirakkalajit niistä kaikille tutuista hieman vähemmän tunnettuihin lajeihin. Kirjan tarkoituksena on yhtäältä tehdä tutuksi karjalaista piirakkaperinnettä ja toisaalta saada ihmiset innostumaan perinneleivonnasta.  

Suuri Karjalainen Piirakkakirja on tehty yhteistyössä Karjalaisen Nuorisoliiton kanssa, ja kirjan kustantaja on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Karjalainen Nuorisoliitto pitää tärkeänä karjalaisen piirakkaperinteen säilymistä ja perimätietona kulkeneiden ohjeiden siirtymistä uusille leipojapolville. Nyt ilmestyvällä kirjalla saadaan piirakkaohjeet talteen ja suuren yleisön tietoisuuteen. 

160-sivuisen kirjan tekstit on laatinut karjalaisen kulttuurin asiantuntija Pirkko Sallinen-Gimpl, jonka kahdeksas tietokirja tämä on. Sallinen-Gimplin Karjalainen keittokirja on ehtinyt jo saavuttaa klassikkoteoksen aseman. Nyt oman kirjansa saa karjalainen piirakkaperinne. 

Kirja esittelee karjalaiset piirakkatyypit kuvin, piirroksin, kartoin ja reseptein. Herkulliset piirakkakuvat ovat Mikä itä! -blogista ja Hellasta itään -instagram-tililtä tuttujen Taru Korhosen ja Riikka Turusen käsialaa. Lisämausteen tuovat Museoviraston vanhat arkistokuvat ja karjalaiset sananparret. Karjalaishenkisen visuaalisen ilmeen on tehnyt Emmi Kyytsönen. 

Kirjan reseptit ovat perimätietona suvuissa kulkeneitä ohjeita, jotka ovat peräisin vuonna 1988 suoritetusta karjalaisen ruokaperinteen kyselystä. Kirjaa varten perinneohjeita on hieman nykyaikaistettu leipojaystävällisemmiksi muun muassa lisäämällä niihin sähköuunin vaatimat lämpötilat ja paistoajat.

Piirakat esitellään kirjassa piirakkatyypeittäin alkaen vanhimmasta tiedetystä piirakasta, umpikuorisesta naurispiirakasta. Lukijalle tulevat tutuiksi sultsinat, tsupukat, supikkaat, vatruskat ja muut karjalaisen keittiön herkut. Omat lukunsa saavat myös kaali-, kala-, sieni- ja maksapiirakat. 

Kirjan kartat on tehty perustuen vuosina 1923–24 kerättyihin tietoihin karjalaisten piirakoiden nimityksistä ja levinneisyysalueista. On kiinnostavaa havaita, kuinka eri alueilla on tehty erilaisia piirakoita ja kuinka saman piirakan nimi voi vaihdella pitäjästä toiseen. Tekotavoissakin on eroja pitäjittäin, ja tähän kirjaan on pyritty valitsemaan mahdollisimman monipuolisesti eri pitäjistä peräisin olevia ohjeita. 

Vähemmän tunnetuista piirakoista esille nostetaan esimerkiksi lohkopiirakka, josta käytetään myös nimiä hakkelus- ja rosopiirakka. Lohkopiirakan täytteenä on perunakuutioita ja sianlihaa. Myös mehevät puolukka-porkkanapiirakat ja makeat lanttusupikkaat ansaitsisivat tulla takaisin kahvipöytiimme. 

Kirjan myötä päästään korjaamaan joitakin yleisiä väärinkäsityksiä, kuten että vatruska ja Ilomantsin vatruska ovat eri asia, ja että oikeaoppinen sulhaspiirakka eli keitinpiirakka on puolikuun muotoinen umpinainen piirakka, jolla ei ole mitään tekemistä kaupoista löytyvän cocktail-piirakan kanssa. 

Suuri Karjalainen Piirakkakirja on kulttuuriteko, jolla muistetaan menneitä karjalaisia leipojapolvia ja jolla siirretään arvokasta leivontaperinnettä eteenpäin. Karjalaisten tapa leipoa piirakoita aina lauantaisin ansaitsisi tulla elvytetyksi. Ehkäpä perheissä voitaisiin korvata  pitsaperjantai piirakkalauantailla?

Suuri Karjalainen Piirakkakirja on saatavana kirjakaupoista ja Karjalaisesta Nuorisoliitosta.