Karjala

Karjala on kulttuurialue, jonka asukkailla on oma yhteinen historiansa. Sanalla Karjala tarkoitetaan usein montaa toisistaan poikkeavaa asiaa, jo maantieteellisestikin Karjala jakautuu useaan eri alueeseen, joista jokainen ilmentää karjalaisuutta omalla tavallaan.

Karjala on syntynyt idän ja lännen rajamaille, Suomen ja Venäjän rajojen välimaastoon. Vuosisatojen ajan Karjala on saanut kulttuuriinsa piirteitä niin Suomesta kuin Venäjältäkin. Karjalaisuudesta onkin kehittynyt kirjava ja moniulotteinen tapa elää. Hallinnollisesti Karjalan alue on aikojen saatossa kuulunut milloin Suomelle ja milloin Venäjälle, yleensä raja on vieläpä halkaissut Karjalan kahtia. Nykyään Karjalan alue kuuluu suureksi osaksi Venäjälle, Suomen puolella ovat Etelä- ja Pohjois-Karjalan maakunnat, joissa sijaitsee esimerkiksi Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kaupungit. Venäjän puolella sijaitsee Karjalan tasavalta. Siihen kuuluvien alueiden lisäksi karjalaista väestöä asuu myös Tverin Karjalassa hieman Moskovasta luoteeseen. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi menetti suuren osan Karjalaa, muun muassa Käkisalmen, Viipurin ja Sortavalan kaupungit Venäjälle. Näitä alueita, Karjalankannasta ja Laatokan Karjalaa, nimitetään Luovutetuksi Karjalaksi.

Karjalainen kulttuuri on monisäikeinen. Yhtä ja aitoa karjalaista kulttuuria ei ole olemassa, sillä toisistaan eroavia perinnealueita ovat esimerkiksi Karjalankannas, Laatokan Karjala, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Aunus, Viena ja Tverin Karjala.

Vaikka alueellisia eroja on paljon, karjalaisuuteen kuuluu myös kaikkia perinnealueita yhdistäviä piirteitä. Karjalaisia on aina pidetty iloisina, seurallisina ja herkkinä ihmisinä, joille eläminen on aitoa, niin ahkeraa työntekoa kuin tanssia, laulua ja ilonpitoa. Ruokakulttuuri erilaisine piirakoineen ja uuniruokineen on myös yhdistävä piirre, samoin tiiviiden sukulaissuhteiden värittämä tapakulttuuri. Sen sijaan Karjalan murteet poikkeavat alueellisesti toisistaan.

Läntisestä Suomesta poiketen etenkin Laatokan karjalaisilla on ollut kaksi eri uskontoa, luterilaisuus ja ortodoksisuus. Ortodoksisuuden piirteet ovat vahvasti esillä karjalaisissa kodeissa ikonien muodossa. Myös luostarit, kuten Konevitsa Laatokan rannalla kuuluvat ortodoksisiin piirteisiin.