Karjalaisuus tänään

Siirtokarjalaiset joutuivat sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja rakentamaan elämäänsä uudelta pohjalta. Kotiseutua ja omaa kulttuuriperintöä ei kuitenkaan unohdettu, vaan monet karjalaiset tavat seurasivat evakkojen mukana uusille asuinsijoille. Heidän mukanaan karjalaiset tavat tulivat rikastuttamaan läntisen Suomenkin elämää. Monet karjalaiset perinteet ovat vielä tänäänkin tuttuja: esimerkiksi palmusunnuntain virpolorut ja karjalaiset piirakat.

Karjalaiset halusivat luonnollisesti pitää yhteyttä toisiinsa, vaalia rikasta kulttuuriaan ja valvoa omia etujaan sodanjälkeisessä Suomessa. Näitä asioita ajamaan perustettiin keväällä 1940 Karjalan Liitto. Kun varsinainen yhteiskunnallinen sopeutuminen oli tapahtunut, liitto keskittyi karjalaisen kulttuurin vaalimiseen. Karjalan Liiton rinnalle perustettiin vuonna 1980 Karjalainen Nuorisoliitto. Nuorisoliitosta nuoret, joilla on karjalaisia juuria ja jotka ovat karjalaisuudesta kiinnostuneita, saivat oman kulttuuri- ja harrastusjärjestönsä. Olemassaolonsa aikana Nuorisoliiton keskeisiksi toimintamuodoiksi ovat muodostuneet kansantanssi ja -musiikki sekä kädentaidot.

Karjalaista kulttuuria vaalitaan vuosittain lukuisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, kursseilla ja seminaareissa. Merkittävimmät ovat Kevätpäivät sekä jokakesäiset Karjalaiset kesäjuhlat, jotka järjestää paikallinen Karjala-seura ja alueen Karjalaisseurojen Piiri yhteistyössä Karjalan Liiton ja Karjalaisen Nuorisoliiton kanssa.