Viipuri

#MinunJuureni -sarjassa nuoren polven karjalaistaustaiset henkilöt kertovat omista sukujuuristaan ja karjalaisuudestaan. Vuoden 2021 aikana esittelemme karjalaisia pitäjiä tarinoiden kautta.
Hankkeen toteuttavat Karjalainen Nuorisoliitto ja Karjalaisten Pitäjäyhdistysten Liitto. Yhteistyökumppanina on Karjalaisten Sukuyhteisöjen Liitto.

Seuraa meitä myös Facebookissa!

Minun tarinani

Tomi Tuovinen

Synnyin vuonna 1976 Kätilöopistolla, Helsingissä. Nuoruuteni asuinpaikkana oli Vantaan Pähkinärinne. Lapsuudenperheessä meitä oli lisäkseni vanhempi sisar Tuula, isäni Urpo (1945–2007) sekä äiti Annikki (s. 1945). Isäni toimi pääosan työuraansa sähköalan yrittäjänä ja äidilläni oli kukka- ja lahjatarvikeliike. Nykyisin asun Helsingin Etu-Töölössä. Perheeseeni kuuluu vaimo Nina sekä kaksi lasta Olivia ja Mikael. Ammatiltani olen toimitusjohtaja ja yrittäjä Isännät Oy nimisessä isännöitsijätoimistossa, joka isännöi Helsingin kantakaupungin taloyhtiöitä.

Sukumme on ollut kovin yrittäjähenkistä, ja tietojeni mukaan olen yrittäjä neljännessä polvessa. Etu-Töölöön ja Töölöön on vahva sukusidos sotien jälkeisestä ajasta lähtien. Isäni perhe asui talvisodan aikana Hietaniemenkatu 12:ssa ja sotien jälkeen Museokadulla ja Nordenskiöldinkadulla, kunnes perhe muutti Pohjois-Haagaan.

Juureni ovat vahvasti molempien vanhempieni puolelta rajantakaisessa Karjalassa. Sukujuurien ansiosta sukumme miehet, niin setäni kuin serkut, ovat kuuluneet vuosikymmenten varrella Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaukseen, jonka johtokuntaan kuulun nykyisin. Johtokuntaan ovat kuuluneet aiemmin myös setäni Jyrki ja Uljas sekä reilut sata vuotta sitten myös esi-isistäni mm. Leonard Lovén. Toinen sukujuuriini linkittyvä seura on Wiipuri-Yhdistys, jonka toiminnassa ja hallituksessa olen myös mukana.

Isoisäni Uljas Johan Rudolf Tuovinen (1902–1976) syntyi Sorvalissa ja asui Viipurissa. Isoisä osallistui valkoisten puolella vapaussotaan sekä toiseen maailmansotaan puolustusvoimien sammutusjoukoissa kapteenina. Siviiliammattina Viipurissa isoisäni toimi poliisina ja teki suutarin töitä, sillä hänen isällään ja isoisällään taas oli aikanaan suutariliike Viipurissa.

Isoäitini Saimi Tuovinen, o.s. Lovén (1905–1949), syntyi perimätiedon mukaan paikassa nimeltä Likolampi lähellä Viipuria. Isovanhempieni Uljaksen ja Saimin ensimmäinen yhteinen koti sijaitsi aluksi Sorvalin saarella. Saimin äidin Marian (os. Kupiainen) kuoltua isovanhempani sekä perheen esikoislapsi Aarre Uljas muuttivat Saimin isän Hjalmar Lovénin luokse Lovénien kotitaloon Viipuriin asumaan 1930-luvulla. Sotasankari Lauri Törnin kotitalo oli naapurustossa. Viipurilainen suutarimestari Hjalmar Lovén (1865–1940) oli ensimmäinen tunnettu kuuro urheilija. Hän kilpaili voitokkaasti muun muassa painissa, soudussa, hiihdossa ja painonnostossa. 

Vuonna 1944 alkanut evakkomatka vei Viipurista ensin Pohjanmaalle Nurmoon ja tarkemmin Kouran kylään Lillin taloon. Tuossa talossa isäni Urpo syntyi. Tarinan mukaan isäni oli syntynyt suurikokoisena vauvana ja tästä syystä pohjalaisisännät halusivat antaa useamman nimen isälleni, josta syystä isälläni oli viisi etunimeä, joka ei nykyään enää olisi mahdollista. Nurmosta matka kulki Helsinkiin, jossa isoisäni toimi sotien jälkeen rikospoliisina ja laatikkotehdasyrittäjänä Pasilassa.

Äitini Annikki Tuovisen (o.s. Vainio) isä, talollinen Mihail Vainio perheineen asuivat Raudun pitäjässä, Sunikkalassa. Äitini äiti Anna oli kotoisin Raudusta Keripata-nimisestä kylästä. Suvun vanhimmat tiedot löytyvät 1700-luvulta.

Tomi Tuovinen, 45, toimitusjohtaja, yrittäjä, Helsinki

Tarina Viipurista

Viipurilaisen rakkaus assuu syvämmes ja vassas

Armas Pullan sanoin Viipurin historian äänekkäin tapaus on kuuluisa Viipurin pamaus, mutta sen maistuvin tapaus, joka ei ole hävinnyt niin kuin tuon pamauksen jyrinä, on Viipurin rinkeli, joita tehdään tänäkin päivänä.

Onks teil tullu koskaa mielee, et viipuririnkilää on leivottu ja syöty jo paljo yli viissattaa vuotta. On siin rinkelil ikkää!

Viipurisha ol keskiajal nää kaks munkkiluostarii, dominikaanine ja fransiskaanine ja munkkiveljii nimitettii heijä kaapujesa värin mukkaa mustainveljiks ja harmaaveljiks.

Kerrotaa, et ku yks fransiskaaniveli Jönis, balttilaine kuparsepän poika kuol tuos jottai 1430-luvul, ni munkin jäämistöö kuulu muumuas häne äitisä, joka tul Räävelist Viipurii fransiskaanie luostarii.

Hää rupes pitämää huolta munkkie huushollist, laitto veljil ruokaa ja leipo. Varsikii yks rinkelileipomus ol munkeil mielee ja hyö söivät sitä halukkaast tuoreen maido kera sillo ain ku paasto ol loppu.

Veljet elel vaatimattomast, mut ku luostar ol köyhä ni kaikest ol ain vähä puutetta. Munkit keksivät ruveta myymää seurakuntalaisil tätä makosaa rinkelii, ja ku hyö ain hartaast siunasvat tään rinkelin, ni ihmiset ostiit halukkaast sitä senkii vuoks.

Viipurrinkilän maine senku levis, ja vallasnaisetkii oikee rupes ostamaa sitä, ja tarjoilvat juhlissaa tinalautasilt.

Toine karjalaine leivonnaine, mikä on vuossattoi pysyny suosittun ja levinny lopult koko Suome mantereel on karjalanpiirakka. Siin on verraton yhdistelmä, leipä ja puuro yhes pakkaukses. Mitä vaivattomin ja mukavin eväsateria. Ja mite viisasta leipoo eeltkäsi pyhäseuvuks ja pitkiks juhlapyhiks. Senku lämmität tai syöt kylmiltää piimän tai maijon kans.

Oikee sattuvast se vanha viipurlaine laulu kuvvailee meijä karjalaisii sielui ja tuntoi tälviisii:

”Viipurlinnan tornist näkkyy Nuutinpojan passas, viipurilaisen rakkaus assuu syvämmes ja vassas.

Älä sie kultai ikävöi ja älä sie koskaa sure, kassele taivaa tähtilöit ja rinkelii sie pure”

Tarina on lainaus Hilkka-Liisa Vesasen kirjoituksesta kirjassa ”Viipuri Syvämmes”. Anneli Vuorikosken toimittaman kirjan julkaisi Wiipuri-Yhdistys ry vuonna 2007. Kirja on myynnissä yhdistyksen tilaisuuksissa.

Viipuri-nimen etymologiaa

Viipurin nimestä ja sen alkuperästä on esitetty useita tulkintoja. Nykyisin uskottavimman selityksen mukaan nimen alkuosa on muinaisruotsin sana vi, jonka merkitys on "pyhä; pyhä paikka", ja jälkiosa borg "muinaislinna, kukkula". Suomalaisten suussa Viborg-nimestä on sitten muotoutunut Viipuri.

Tunnettuja viipurilaistaustaisia

Martti Ahtisaari, presidentti
Anna Kortelainen, kirjailija
Laila Hirvisaari, kirjailija
Elina Karjalainen, kirjailija
Marjo Matikainen-Kallström, olympiavoittaja
Pelle Miljoona, rock-muusikko
Kaj Franck, muotoilija
Oiva Toikka, muotoilija
Eero Järnefelt, taiteilija
Armas Järnefelt, säveltäjä
Arvid Järnefelt, kirjailija
Kouvolan lakritsi