Johannes, tarkistamaton / naisen puku

Joulukuussa 1981 liityin Kuopion Tanhuujiin ja sen myötä halusin saada oman kansallispuvun esiintymisasuksi. Puvuista minulla ei ollut tietoa, joten 14.4.1982 läksin käymään Lahdessa Vuorelmalla. 

Siellä näin ja sovitin useita erilaisia kansallispukuja. Ihastuin Johanneksen puvun kauniin oranssiin rekkoon ja siihen, että sen valmistamisessa tulisi olemaan paljon käsityötä. 

Kesällä tilasin tarvikkeet ja aloitin essun nyytinkien valmistamisen. Elokuussa nyytingit olivat valmiit. Seuraavana oli essun ristipistojen ompelu. 

Kesällä -83 sain rekon valmiiksi. Marraskuussa valmistui liivi ja huntu. Koska Johanneksen hunnusta ei ollut tietoa, niin Tuula Murron pitämillä kursseilla Kuopiossa valmistettiin huntu Antrean mallilla. 

Huhtikuussa -84 valmistui paita ja 25.8. pukuni oli valmis. 

Kuinka ollakaan - 1983 tutustuin tulevaan puolisooni Tanhuujien esiintymismatkalla Ranskassa. Syksyn aikana sovittiin yhteenmenosta ja niinpä hän valmisti itselleen myös Johanneksen puvun, johon neuloin myssyn. 

1.9.1984 meidät vihittiin Johanneksen puvuissa. Hääjuhlassa kaasoni hunnutti minut ja säppäli siirtyi muistojen laatikkoon. 

Kun nuorena en päässyt käsityönopettajan ammattiin, niin kansallispukujen ompelemisen myötä käsityöharrastus on jatkunut todella monipuolisena: ompelua monin tekniikoin, kutomista, neulomista, supikkaiden tekoa, uusia ystäviä, tutustumista pukujen historiaan ja esi-äitien uskomattoman upeasti tehtyihin töihin.

Kansallispuku on minulle sekä esiintymisasu että juhlapuku. 

Terttu Mulli, Kuopio

Kuvat: Terttu Mulli

Johanneksen ensimmäisen naisten kansallispuvun tilasi Johannekselaiset ry ja Johannekselainen-sanomalehti. Tyyni Vahter kokosi kaksi pukuvaihtoehtoa, josta äyrämöisvaikutteinen puku voitti yleisöäänestyksen Johannesjuhlilla vuonna 1951 ja valittiin puvuksi. Toinen vaihtoehto oli savakkotyylinen kokonaisuus. 

Puku on tehty äyrämöistyyppiseksi, vaikka Johanneksen alueella käytettiin savakkovaatetusta jo 1700-luvulla. Samaan pukuun on yhdistelty mm. äyrämöistyyppinen rekkopaita ja savakkotyyppinen liivi tilaajan toiveesta, mitä yhdistelmää ei esikuvista löydy.

Pukuun kuuluu tummansininen laskostettu villahame punaisella helmuksella, tummansininen liivi, oranssisävyisellä rekolla varustettu paita, nyytingein ja kirjonnoin koristeltu hapsureunainen esiliina sekä pyöreä hopeasolki, joka kiinnittää paidan halkion. Neidon päähine on punaverkainen tinanastoin koristettu säppäli. Naisen päähineestä ei ole puvun yhteydessä tietoa. Sukat ovat valkeat ja kengät joko mustat nauhakengät tai nahanväriset lipokkaat.

Kaavoja, ohjeita ja materiaaleja puvun useimpiin osiin saa Suomen Perinnetekstiileiltä.

Lähteet: www.kansallispuvussa.com, Suomen Perinnetekstiilit Oy