Rautjärvi / naisen puku

Sain ensimmäisen kosketuksen kansallispukuihin, kun aloitin kansantanssiharrastuksen opiskellessani Joutsenon opistossa 1970-luvun lopussa. Opistolla oli opettajana Leena-Marja Virtanen, joka ohjasi kansantanssikerhoa kerran viikossa. Opistolla tanssiessani sain käyttööni äitini ystävän Lappeen tarkistamattoman puvun. Olen itse syntynyt Lappeella, mutta oman alueen puku ei minun silmääni miellyttänyt. Siinä oli liikaa sinistä, ja hankalasti puettava huivi.

Opiskelun jälkeen hakeuduin 1982 Nuorisoseura Rajan Nuorten toimintaan Lappeenrantaan, ja aloitin tanssimisen seuran aikuisryhmässä. Vuonna 1984 kävin ensimmäisen ohjaajakoulutuksen, ja siitä asti olen ohjannut kansantanssiryhmiä, muutaman vuoden kuluttua lähes yhtäjaksoisesti 40 vuotta. Lappeenrannassa sain käyttööni ohjaajan Tuuterin puvun. Tanssin Tuuterin puvussa siihen asti, kun sain ensimmäisen oman pukuni, joka on Rautu-Sakkola.

Rautu-Sakkola valmistui opiskellessani Lappeenrannan Kotiteollisuuskoulussa. Puku tehtiin Vuorelman ohjeilla. Kudoin itse hamekankaan, esiliinan pitsipoiminnoin, sekä esiliinan nauhan ja päänauhan. Puku ommeltiin kotiteollisuuskoulun ompeluosastolla oppilastyönä. Myöhemmin opiskellessani Wetterhoffilla Hämeenlinnassa, kudoin pukuun uuden esiliinan, ja tein sen kirjonnat koulutyönä. Rautu-Sakkolan puvun valitsin aikanaan sen värien perusteella. En ole sinisen värin ystävä, joten pidän erityisesti hameen punaruskeasta väristä, sekä paidan rekosta. Hyvä puoli tässä puvussa on ollut myös se, että se on aina mahtunut päälle, myös raskauden viimeisinä kuukausina.

Rautjärven puku on toinen oma kansallispukuni. Minulla ei ollut suunnitelmaa hankkia toista pukua, mutta tori.fi -sivuilla näin, että Joutsenossa on myytävänä Rautjärven puku, ja hyvin edullisesti. Lähdin sovittamaan pukua, ja sehän oli minulle sopiva. Ainut mistä en pitänyt, oli pliseerattu sininen hame, joka oli todella kapea. Päätin heti, että käytän pukua vasta sitten kun saan siihen ruskean, ruudullisen hameen. Ruudullinen hame löytyi Vuorelman loppuunmyynnistä, ja puku oli valmis käyttöön. Puku taisi olla ensimmäisen kerran päälläni kansallispukujen tuuletustapahtumassa, muistini mukaan vuonna 2016. Tuon tapahtuman jälkeen olen käyttänyt pukua kansantanssiesityksissä ja erilaisissa nuorisoseurojen juhlissa. Olen täydentänyt Rautjärven pukua hankkimalla siihen hunnun. Käytän huntua juhlissa, mutta en tanssiessa. Huntu on suuri ja raskas, enkä ole vielä keksinyt, miten se parhaiten pysyisi päässä, eikä valuisi kohti niskaa.

Kansallispuvut ovat olleet minulle esiintymisasuja, työasuja mm. nuorisoseurojen juhlissa, sekä juhla-asuja. Oikean kokoinen, oikein puettu, ja kauniisti kannettu, on ilo silmälle!

Tuija-Liisa Leino

Saimaan Nuorisoseurat ry:n toiminnanjohtaja, Lemi

Kuvat: Tuija-Liisa Leino

Toini-Inkeri Kaukonen kokosi Rautjärven puvun vuonna 1960 Rautjärven kiertävän naiskotiteollisuuskoulun ja marttayhdistyksen pyynnöstä. Puvun mallina on käytetty Kansallismuseon rautjärveläistä kansanpukuaineistoa.

Puvussa on kaksi hamevaihtoehtoa: ruudullista punaruskea-sini-valkoista villakangasta oleva hurstuthame ja tummansininen kauttaaltaan laskostettu hame. Molempia koristaa punainen helmaverka. Ruudullisessa hameessa verkahelmuksen ja hameen yhdistää toisiinsa sinivalkoinen kapea pirtanauha. Liivi on tummansinistä villakangasta ja se on pääntieltä reunustettu punaisella veralla. Kiinnittimenä on vaskihakaset, joiden alla on koristeena punaiset verkapalat. Yksinkertaisen paidan pääntie ja hihansuut on kirjottu joko punaisella tai sinisellä langalla.

Halkio suljetaan kookkaalla hopeisella paljinsoljella. Esiliinoja on myös kaksi: sinipohjaisilla nyytingeillä ja sini-punaisilla kudotuilla raidoilla koristettu sekä puna-valkoraitaiseksi kauttaaltaan kudottu, jonka helmassa on puna-valkoiset hapsut. Esiliinat kiinnitetään viitelöidyllä nauhalla, johon ripustetaan myös pukuun kuuluvat vyölliset.

Harmaasarkainen talviviitta on koristettu säämiskällä, veralla ja punaisella kirjonnalla. Neidon päähine on joko kämmenenlevyinen punainen säpsän kaltainen verkapäähine tai tinanastoin koristettu sykerölaite pitkine tupsupäisine nauhoineen. Aikuinen nainen pukeutuu suurikokoiseen kauniisti laskostettuun huntuun. Puvun kanssa käytetään valkeita sukkia ja mustia nauhakenkiä tai nahanvärisiä lipokkaita.

Pukua myy Suomen Perinnetekstiilit Oy.

Lähteet: www.kansallispuvussa.com, Suomen Perinnetekstiilit Oy, www.kansallispuvut.fi